Viesti luotu hannachu päivänä Nov 5, 2023 5:24:04 GMTLucius Furius Octavius Allessandro Vitale "Santo" / Lucius fc Michele Morrone Alkuperäinen vampyyri syntynyt eaa, jossain nykyisen Italian alueella Menneisyys Luciuksen ensimmäinen vaimo oli jalosukuinen poliitikon tytär, jonka kenraali hylkäsi julmasti väittäen naista mahoksi kun ei kertaakaan tullut raskaaksi kolme vuotta kestäneen avioliiton aikana. Todellinen syy vaimosta eroon hankkiutumiselle oli kuitekin rakkaus nuoreen orjattareen Carinaan, jonka mies osti itselleen sievoisella summalla. Lucius jumaloi vaaleaa kaunotarta antaen tuolle sekä vapautensa että uuden nimen sen merkiksi: Fortuna, roomalaisen rikkauden ja onnen jumalattaren mukaan. Lucius uskoi uuden vaimonsa olevan lahja jumalilta, kiitos kaikesta imperiumin hyväksi tehdystä työstä. Kenraali palvoi vaimoaan ja äitiään kovasti muistuttavaa vanhinta tytärtään, eikä koskaan kieltänyt noilta mitään. Lucius oli suunnattoman ylpeä jokaisesta pojastaan noiden syntyessä, kukapa mies ei olisi halunnut vahvoja perijöitä mainettaan ja mantteliaan kantamaan. Kunnianhimoinen mies pettyi poikiinsa järjestäen, koska nuo eivät koskaan kyenneet saavuttamaan isänsä korkeita vaatimuksia. Noille hädin tuskin annettiin siihen mahdollisuutta. Karvaassa pettymyksessään julman isän mielikuvitus oli loputon, tuon koittaessa häätää heikkoutta jälkikasvustaan. Siinä koskaan mielestään tyydyttävästi onnistumatta. Verisillä taistelukentillä syntynyt ja korkeaan arvoon kohonnut matkusteli paljon asemansa vuoksi. Yksikään kuolleiden ruumiiden kansoittama sotatanner ei olisi voinut valmistella Luciusta siihen mitä mies kohtasi palatessaan kotiin eräänä talvisena aamuna. Kenraali löysi vaimonsa poikiensa murhaamana ja mielipuolisuudessaan nuo olivat vielä päätyneet syömään äitinsä lihaa. Lucius menetti järkensä näyn edessä ja koetti tappaa nuorimman poikansa, jonka katsoi olevan syypää äitinsä kuolemaan. Kenraali tuli kuiten esikoisensa pysäyttämäksi, järjettömästä teosta itselleen ylimaalliset voimat saaneen pakottaessa isänsäkin syömään vaimonsa lihaa muun perheen tavoin. Lucius löysi itsensä vangittuna arkkuun, jossa vietti ensimmäiset 1500 vuotta muuttumisensa jälkeen. Vankeudessa, johon tuon omat jälkeläiset miehen tuomitsivat. Se kuinka vampyyri viimein vapautui piinastaan viitisensataa vuotta sitten on salaisuus, jota tuo varjelee aggressiivisesti. Täysin mielipuoliseksi muuttunut vietti aikansa hukuttautumalla väkivaltaan ja vereen, pääasiassa kulkemalla sotatantereelta toiselle ruokkiakseen silmitöntä raivoaan. Kasvattaen vihaansa, kunnes muuttui sen täydelliseksi ruumiillistumaksi. Tyydytettyään verenhimonsa terävimmän kärjen, vampyyri keskittyi jäljittämään lapsiaan ja seuraamaan löytämiensä elämää varjoista odottaen oikeaa hetkeä. Vampyyri on luonut viimeisen 400-vuoden aikana itselleen uuden perheen. Uudet ja paremmat lapset, jotka eivät koskaan uskaltaisi tuottaa isälleen pettymystä. Ja siihen langenneita mies ei ole epäillyt tappaa ja korvata. Ainoastaan vanhimman tyttärensä tilalle Lucius ei koskaan loisi uutta. Suosikkinsa, pienen prinsessansa, jonka tahtoo takaisin rinnalleen ja jonka löytämiseen on vuosisatojen saatossa kuluttanut valtavasti resursseja. Tytär on ainut, joka ei syytä omastaan ja vaimonsa kohtalosta. Uutta vaimoa mies ei koskaan itselleen ottaisi. Kukaan ei voisi koskaan korvata Fortunaa. Lucius tyydyttää halunsa, olivatpa ne sitten mitä tahansa, kun löytää jonkun tarpeeksi vaimoaan muistuttavan, muttei katsele yhtä naista rinnallaan kauaa. Se mitä näille naisille tämän jälkeen tapahtuu harvemmin on kaunis tarina. Eikä kyllä välttämättä sekään, miten mies noita lyhyen suhteen aikana kohtelee. Varinaista mainetta vampyyrillä ei ole. Mies on tarkoituksella pysytellyt poissa parrasvaloista todellista identiteettiään vaihdellen. Vihaansa ja kostonhimoaan hoivaten. Kokeillut erilaisia rooleja ihmismaailmassa aina sotaherrasta liikemieheen ja poliitikkojen takana naruista vetelemiseen. Toiminut useamman ihmiskuntaa ravisuttaneen konfliktin takana. Hyödyksi tai huviksi, riippuen aivan siitä millä tuulella vampyyri on sattunut olemaan. Lucius on esiintynyt viimeiset kuusi vuotta sisilialaisen kartellin pomona, pitänyt sitä ikään kuin lomana, kunnes vampyyrit päättivät paljastaa olemassaolonsa ihmisille. Mielipidettään tästäkään asiasta alkuperäiseksi vampyyriksi vasten tahtoaan muutettu ei näe tarpeelliseksi jakaa muille. Ulkonäkö >190cm/80kg< Pitkän vampyyrin lihaksikkaassa kehossa ei ole juurikaan ylimääräistä. Jos ollenkaan. Santoa voi huoletta kutsua henkiin heränneeksi roomalaiseksi veistokseksi. Korpinmustan sivuilta lyhyet ja päältä vähän pidemmät hiuksensa mies taltuttaa hiusvahalla siisteiksi, taaksepäin vedetyiksi. Lyhyt ja huoliteltu musta parta sekä viikset. Vaaleanruskeat silmät ovat vangitsevan kauniit, ellei niiden katseessa asuvaan jäätävään tyhjyyteen kiinnitä huomiota. Aikalaisekseen mies oli jättiläinen, mikä taatusti edesauttoi kasvattamaan hurjaa ja raakaa mainetta imperiumin armeijan riveissä. Komea synkkä mies on edelleen huomiota herättä ilmestys, yleisönsä jo pelkällä olemuksellaan vangitseva. Kantaa itseään ryhdikkään itsevarmasti, anteeksipyytelemättömän ylimielisesti. Katselee kaikkia nenänvarttaan pitkin, eikä pelkästään pituutensa takia. Kasvoilla pääasiallisesti välinpitämätön ja ylenkatsova ilme. Kykenee muuttumaan musertavan uhkaavaksi pienelläkin ilmeen muutoksella, miehen yleisen auran ollessa valmiiksi vaarallinen. Joskus tuon seurassa oleminen tuntuu kuin viettäisi aikaa hapettomassa pimeydessä. Kun mies hymyilee, on tuon hymy humalluttavan hurmaava ja vastustamaton. Kauniskin. Hurmaava saalistaja, halutessaan ja tarvittaessa. Tatuoinnit Huomattavimmat vaatteet päällä ovat käsien tatuoinnit.
Luonne Manipuloiva. Kunnianhimoinen. Julma. Sovinistinen. Omistuksenhaluinen. Täydellinen empatiakyvyn puute. Moni näistä Santon personallisuuden kulmakivistä eivät ole kehittyneet vuosituhansien saatossa vaan olivat läsnä jo miehessä ihmisenä tavalla tai toisella. Kaikki se mikä miehessä joskus saattoi olla hyvää on palanut poroksi raivon liekeissä. Ihmiselämässään Santo ymmärsi vielä vastuun, kunnian ja oikeudenmukaisuudenkin päälle, mutta nykyisin ne ovat pelkkiä sanoja. Siinä missä rakkaus ja hellyyskin. Vampyyrin viha, tuon suunnaton raivo, eivät enää pala kuumalla intohimoisella liekillä. Niiden takana on loputon tyhjä kylmyys. Ainoastaan polttamalla koko maailman ympärillään tuo voisi tuntea jälleen lämpöä. Mikään vähempi ei riitä. Kannattaa harkita tarkkaan ennen kuin käyttää ei-sanaa vastauksena Santon esittämään pyyntöön tai kysymykseen. Koska mies harvemmin harrasta kumpaakaan. Pyytämistä saatika kysymistä. Tosissaan ainakaan, manipuloivissa leikeissään nauttii valheellisen turvallisuuden tunteen luomisesta. Ei suinkaan aina turvaudu suoraan väkivaltaan ja ilmiselvään julmuuteen, se kävisi pitkästyttäväksi. Miehestä on erityisen miellyttävää nähdä puhdas kauhu pahaa-aavistamattoman uhrin kasvoilla. Kyvyt Alkuperäisenä vampyyrinä voimakas ja nopea, vaikka onkin pitkän vankeutensa jäljiltä vielä lapsiensa kykyjä jäljessä. Kuilua koitetaan kiriä umpeen väsymättömällä harjoittelulla ja rutiinilla, joka ei entiselle ammattisotilaalle ole mitenkään vierasta. Kuolematon. Mielen ja aistien hallinta. Lucius on erikoistunut manipuloimaan muiden ajatuksia ilman, että nuo edes huomaavat ajatuksien olevan mitään muuta kuin omiaan. Jo ihmiselämässään hyvän mielikuvituksen, etenkin mitä kaikkeen sadistiseen tulee, omistanut loistava taktikko on käyttänyt paljon aikaa oppiakseen täyttämään uhrinsa mielen pelkkien ajatusten ja äänien sijaan kuvilla. Kokonaisvaltaisilla aistimuksilla. Elävällä filmillä, joka estää kohdetta näkemästä mitä ympärillään todella tapahtuu, kun se korvaantuu sillä mitä Lucius tuon haluaa näkevän. Mielikuvat ovat niin aitoja, että vampyyri kykenee loihtimaan niillä uhrinsa kehoon haluessaan vaikka lamauttavaa kipua. Saada tuon uskomaan olevansa liekeissä tai vaikka hukkuvansa. Ainoastaan miehen oma mielikuvitus ja uhrin herkkyys mielenhallinnalle on rajana. Parantaminen on kenties viimeinen voima, jonka Luciuksen kaltaisen synkän raivokkaan olennon olisi voinut kuvitella kehittävän. Suoranaisesti vahingossa taitonsa huomannut vihaisi sitä syvästi, pitäen kykyä alunperin turhanpäiväisenä. Nopeasti kieroutunut mieli kuitenkin käsitti kolikon kääntöpuolen. Voivansa purkaa sen, minkä pystyi kasaan parsimaan. Vampyyri on opetellut käyttämään parantajan voimaansa käänteisesti, tuhoamaan soluja tai pakottamaan korjaamisen sijaan kehon kääntymään itseään vastaan. Kuinka loputtomasti uhrilla pystyikään leikkimään, kun tuon saattoi tuoda takaisin kuoleman partaalta vain hajottaakseen uudelleen. Vuosisatoja sitten Lucius sitoi elämänsä <hahmo haussa!> nimiseen maagiin ja sai tuolta loitsun, joka sallii vampyyriä muuttamaan ihmismuotoaan. Ihmiselämässään jo suunnattoman itseriittoinen on aivan liian itserakas esiintyäkseen kenenkään muun kehossa kuin omassaan - pitkiä aikoja ainakaan. Mies käytää loitsua pääasiassa ylläpitämään nuorempaa versiota itsestään, ajoilta jolloin oli elämänsä kunnossa. Ajoilta, jolloin tapasi elämänsä rakkauden. Suhtautuminen muihin lajeihin Ihmiset ovat karjaa. Vampyyreitä lähtökohtaisesti vihaa, koska noiden luominen oli vaatinut Fortunan hengen tuhoten sen ainoan asian, josta mies oli todella välittänyt. Lucien ei kuitenkaan mainosta asiaa vaan suhtautuu muihin vampyyreihin samalla ylenkatsomuksella kuin kaikkeen ympärillään olevaan. Vampyyrit luomansa uuden perheen ulkopuolella arvostellaan sen mukaan, miten paljon hyötyä noista miehelle on. Kun nuo lakkaavat olemasta hyödyllisiä, on heidän parasta toivoa Lucienin olevan kiinnostunut jostakin muusta enemmän kuin siitä miten mukavaa toisen palasiksi hajottaminen olisikaan. Noitia lukuunottamatta muut lajit ovat merkityksetöntä jätettä. Extra
viimeksi muokattu Oct 2, 2024 13:34:20 GMT by hannachu
|
|
TERVETULOA MASKERADIIN...
Tämä on 2023 vuonna perustettu foorumipohjainen peli – ilmiselvästi, mutta jokaisella on mahdollisuus pelata myös Discord-chatissa. Pelimaailmassa eletään nykymaailmassa New Yorkissa 2025, mutta yllättäen vampyyrit ovat paljastaneet olemassaolonsa ihmisille. Piilossa elää myös muita alamaailman asukkaita – noitia, ihmissusia ja muodonmuuttajia, jotka eivät ole vielä tulleet julkisuuteen.
– Mitä sinä aiot tehdä maailmassa, jossa yliluonnollisuuden olemassaolo on paljastunut? Liitytkö heidän joukkoihinsa ja elät veren, täysikuun tai addiktioidesi orjana, valitsetko pasifistitisen tien kenties nautinnoista kaiken irti ottaen ja metsissä juosten, vai sodit kenties olentoja vastaan? Valinta on sinun!