Efraim
TUNNETAAN MYÖS NIMELLÄ MACOY JAMES
SYNTYNYT 1700-LUVULLA ENTISEN PREUSSIN ALUEELLA
DEMONIN RUUMIILLISTUMA, YKSI USEISTA MAAGINSA OMISTA
VAATIMATON ASUNTO MANHATTANILLA / VIETTÄÄ ÖITÄÄN ENEMMÄN ERÄÄSSÄ HOTELLISSA
UHKAPELURI JA HUUMEIDEN VÄLITTÄJÄ - KAIKKIEN PÄIHTEIDENKÄYTTÄJIEN SANKARI
PINTEREST / INSPIRAATIO maine
Rigelin luomatyön hedelmä ei omaa erityistä mainetta, mutta yksilötasolla on jäänyt varmasti useammankin mieleen epävakaana ja epätasapainoisena tyyppinä. Demoni on turhamainen ja on mieluusti ottamassa osaa milloin mihinkin naurettaviin tapahtumiin, missä vain saa peeloilla ja demonisoida viattomia ja viallisia.
ulkonäkö
VIHREÄT SILMÄT / TUMMAHKON RUSKEAT HIUKSET / HONTELO JA PITKÄRAAJAINEN / 190 CM // ÄÄNI
Persoonallisen näköinen pitkänhuiskea 190 senttimetrinen demonimies liikkuu avoimen käyskentelevästi täyttäen huoneen omalaatuisella ripauksella jotain vaarallista ja jotain kiehtovaa. Maidonvaalea iho yhdistettynä lähes rasvattomaan
slendermanmäiseen ulkomuotoon sekä pahaenteisesti ulospäin karsastavat tyhjänpuhuvan katseen taakse kätkeytyvät silmät ovat yleensä ne seikat, mitkä demonista ensimmäisenä jäävät mieleen. Alkuperäinen verenperimänsä vetää selvästi Euroopan suuntaan - ehkä balttia, ehkä skandinaavia? Kukaan tuskin tietää tarkemmin. Hoikkuudestaan huolimatta Efraimin vartalossa on jäntevyyttä ja voimaa, vaikka painoluokassaan meneekin enemmän sinne höyhensarjalaisen puolelle. Todellisesta iästään huolimatta näyttää noin kolmekymmentä vuotiaalta, joskin hyvin nuorelta sellaiselta kiitos siloposkisen lookin.
Tummanruskea hieman aaltoileva hius antaa vahvan kontrastin vaalealle iholle. Milloin hius sojottaa poikamaisen kurittomasti ja milloin se on geelillä sipaistu sliipatusti ruotuun; turhamaisuus ei suinkaan näy siis vain demonin luonteessa. Kasvoissaan ei ehkä kohtaa se perinteisin maskuliinisuus, enemmänkin Efraimia voisi kuvailla persoonaalisen, jopa söpön näköiseksi. Ainaisesta nälästä lommottavat posket, mustat unettomuuden varjot silmien alla, hieman pystykärkinen nenä ja melko täyteläiset huulet, jotka herkästi kääntyvät mielipuoliseen hymynkaltaiseen. Ihmisenmuotoisessa olemuksessaan ulospäin työntyneiden silmiensä väri on vihreä, kun taas demonin todelliset sielunpeilit lehottavat kauttaaltaan mustina ja tulevat kyllä esiin, kun tilanne sen vaatii.
Tyylin päälle ymmärretään ehkä jopa keskivertoa enemmän. Efraim on tyylillisesti perinteisen tyylisuuntauksen puolelle kallistuva visionääri, joka mieluusti herättää huomiota ulkonäöllään. Vähän mielenliikkeitään seuraten saattaa päältä löytyä niin mittatilauspukua, mustaa kokonahkaa tai jopa lateksia. Jostain syystä erityisen mieltynyt sormuksiin ja käyttää vähintään yhtä joskus jopa viittä kerrallaan. Äänensä ei ole mitenkään mieleenpainuva tai huomiota herättävä - ääniala on pehmeä ja puheenpartensa kepeä ja huoleton.
FC Bill Skarsgårdvoimat ja kyvyt
Efraim on väkevä demoni, joka nekromantiaan taipuneelta luojaltaan on saanut omanlaisensa kyvyn manipuloida ihmisten tunnetiloja ja muistia. On elämänsä aikana riivannut useita kuolevaisia ja laskee sen nykyään jonkinlaiseksi harrastuksekseen kutsuen itsensä usein kuolevaisten sisään joskus ihan vain puhtaasti viihdyttääkseen itseään. Taitaa telekinesiaa ja kykeneväinen myös paha enteisiin illuusioihin. Sietää ja vastustaa myös muiden harjoittamaa manipulaatiota hyvin. Kaikille demoneille tyypillisesti omaa myös yliaistit sekä kykenee liikkumaan savun muodossa.
luonne
Mistä on pienet demonit tehty? Neilikoista, keijupölystä ja unista syvän sinisistä? Vai kenties arvista, tuskasta, peloista pahimmista? Efram syntyi pahuudesta ja kantaa sitä verenperimässään kuin ristinä raskaana ja samalla lahjana arvokkaimpana. Demonin minäkeskeinen mielenmaisema näyttäytyy usein itsevarmana ja toisinaan jopa imelänä käytöksenä, johon heikkomielinen helposti haksahtaa ja vahvempi sielu taas saattaa enemmänkin turhautua. Efraim herättää tunteita varmasti hyvässä ja pahassa ja nauttii suuresti saamastaan huomiosta, kuten myös sen antamisesta. Hän on tarvitseva luonne, jolla on suuret tarpeet ja korkeat odotukset.
Lajistaan huolimatta Efraim ei ole läpeensä pelkästään paha, joka haluaa vain kaaosta ja kauhua ympärilleen vaan hänelläkin on tarpeensa ja hyvät hetkensä. Totta puhuen kaunopuheinen ja supliikki demoni käy ihan hyvästä seuramiehestä tarjoillen muille hyväntuulista, synkeää huumoriaan osaamatta oikein vakavoitua asioiden äärelle tosissaan. Mitä tulee sisäiseen tunnemaailmaan, on rataksiltaan loksahtanut isohko palanen, joka tuskin paikallaan koskaan olikaan. Hän on epävakaa sielu, jonka käytöksen ennalta-arvattavuus on samalla tasolla kuin ravinnotta liian kauan eläneellä villipedolla. Joskus siihen riittää väärä sana, väärä katse tai vain väärä hetki, mikä toimii laukaisijana kaaokselle. Ja äärimmillään demoni on impulsiivinen, holtiton ja väkivaltaan taipuvainen - vaarallinen jopa itselleenkin.
Toki hän on paljon muutakin, kuten tunnepohjainen tuulella käyvä kaaos, joka tarvitsee annoksensa ihmisten tunteista olivat ne sitten hyviä, huonoja tai jotain siltä väliltä. Demoni on kokeilunhaluinen, helposti tylsistyvä ja äärimmäisen leikkisä luonne sekä tarkkasilmäinen esteetikko. Hän arvostaa kaikkea kaunista ja katseentekevää ympärillään ja kiintyy helposti asioihin, mitkä sitä viehättävät. Nauttii, kun ympärillään tapahtuu - itsekseen yksinään tuntee olonsa levottomaksi jopa ahdistuneeksi. Ei varsinaisesti ole muodostanut muista yli-inhimillisistä mitään sen syvempiä mielipiteitä. Maageja kunnioittaa ja toisten demoneiden seurassa kokee herkästi egojen kolahtelevan yhteen, joten ei erityisemmin hakeudu lajikumppaniensa läheisyyteen. Kaikki muut ovat aika lailla sillä samalla viivalla yksilötason ratkaistessa pitkälti DNA:ta enemmän.
menneisyys
Tarina kertoo, että entisen Preussin valtakunnan alueella eleli noin kolmesataa vuotta sitten muuan ahne, vihamielinen ja häiriintynyt mies nimeltä Efraim, joka viis veisasi lainopeista ja yleisistä käyttäytymissäännöistä ja otti omakseen asioita, mitkä eivät hänen olleet. Synkkyyksiä elämänsä saavutuksiksi kerännyt miehen irvikuva ehti aiheuttaa maanpäällistä kärsimystä liikaa, ennen kuin pahoista teoista langetettiin sille treffit giljotiinin kanssa. Pahuuksistaan rangaistuksena, vain ruumis jätti maallisen, mutta sen sielusta jäljelle jäänyt ei saanut viimeistä leposijaansa helvetissä, vaan vaelteli epätoivoisena vuosikymmeniä, kunnes sen kohtaloksi osui nekromantiaa taitanut maagi Rigel, joka loi siitä itselleen jo kolmannen demoninsa.
Maagi Rigel ei ollut mikään taivaanrannanmaalari, vaan oli opiskellut mustaa magiaa jo puolet elämästään ja oli erityisen kiinnostunut siitä, miten kuolema kohteli ja kuinka kuolleista saisi uudelleen eläviä. Uusin luotu demoninsa oli jo kolmas koevedos, jonka se loi palvelemaan itseään, kun oli oppinut tunnistamaan kuinka demoniksi pahan sielu luodaan käyttämättä siinä samalla liikaa voimiaan itse. Kreikkalaisten aakkosten mukaan kolmas koevedos sai omaksi hallintanimekseen
Gamma. Ikäväkseen tai omaksi onnekseen se jäi kahden muun vanhemman “veljensä” ohella hieman paitsioon Rigelin suosiessa kahta ensimmäistä demoniaan ja täten Gamma sai hieman enemmän viiletellä omilla teillään, kutsun kuitenkin käyden joka kerta, kun senkin panosta jossakin tarvittiin. Demoni kasvoi itsenäisemmäksi, joskin maagi oli sille rituaalisesti silti ylin kaikista. Sillä oli vapautta toteuttaa itseään, pitää itsensä kylläisenä ja tehdä pahuuksia aivan kuten jokainen demoni saattoi unelmoida.
Sidottuna maagiinsa, Rigeliä seurattiin Euroopasta Aasiaan ja sieltä uudelle mantereelle Amerikkaan. Tässä vaiheessa heitä ei ollut enää vain kolme, vaan lukumäärä oli kivunut jo seitsemään Rigelin tullessa lähes sokeaksi omalle nerokkaalle etsi-löydä ja luo -leikilleen. Se kiintyi aina tuoreimpiin luomuksiinsa eniten jättäen vanhemmat enemmän oman onnensa nojaan, ja vaikka demoni olikin alunperin maagien aikaansaannosta - osasivat ne eri hyvin elellä omillaan sekä demonisoida ja palvella omia tarkoitusperiään.
Jossakin kohtaa historiaansa demoni asettui Yhdysvaltojen itärannikolle. Se omaksui itselleen ihmisnimen
Macoy James, jonka alter ego on nykyään osa demonin omaa, voisi jopa sanoa että se on melko kiintynyt nimeensä. Hän on rikastunut jonkin verran uhkapelaamisella, koronkiskonnalla ja vastaanottanut myös muutamalta rikkaalta ihmiseltä suojelurahaa. Toisinaan on kokeillut myös ihan puhdasta rehellistäkin työtä, mutta on joka kerta turhautunut asiaan nopeammin kuin kukaan on ehtinyt oravanpyörää sanoa. Efraimin tai oikeastaan soman alter egonsa Macoyn voi myös tavata huumediilerihommista, mikä lähinnä kattaa omat tarpeet ja tuo myös mukavaa ylimääräistä taskun pohjalle. Tästä lieveilmiönä ovat tietenkin koukuttuneet epätoivoiset narkit, joille Macoy on mitä parhain ystävä ja huumepankki sekä samalla myös erinomainen lähde pitää demoni itse kylläisenä. Ystäviä kun ei voia olla koskaan liikaa.
muuta
- sekakäyttää alkoholia ja lääkkeitä, koska nauttii sekoilusta ja trippailusta - ei pakene päihteillä varsinaisesti mitään todellisuudesta
- ei muista ihmiselämäänsä, mutta kehoonsa on jäänyt muistijälkiä erilaisista tunnetiloista, jotka toisinaan aiheuttavat reaktioita
- syö ihmisravintoa hyvällä ruokahalulla ja onkin jonkinsorttinen kulinaristi; pitää niin ostereista, suklaasta kuin myös pelmeneistä
- hyvä lähitaistelija; luottaa ihan perinteiseen raakaan voimaan, mutta tulee toimeen myös teräaseidenkin kanssa
- seksuaalisesti hyvin fyysinen ja kaikkiruokainen
- hahmo luotu 08.07.2023 roolipeliin Maskeradi
- pelaaja elo